Unohda kiiltokuvaystävyys! Tässä postauksessa pureudun siihen, miksi sottaiset ja riitaisat kirjahahmot opettavat lapsillemme parhaat kaveritaidot. 🧸✨
Arvatkaa mitä? Istuin eilen olohuoneen lattialla ja yritin selittää 8-vuotiaalleni, miksi kaverin kanssa ei tarvitse olla aina samaa mieltä. Samaan aikaan 3-vuotias yritti tunkea muovista parsakaalia korvaani. Elämäni oli kaukana niistä kiiltokuvamaisista some-postauksista, joissa lapset leikkivät sopuisasti käsi kädessä. 🙄
Meillä vanhemmilla on usein kova paine opettaa lapsillemme ”täydellistä” ystävyyttä. Tiedättehän sen mallin, jossa jaetaan lelut ilman itkua ja pyydetään anteeksi heti ensimmäisestä tönäisystä? Rehellisesti sanottuna: se on ihan huttua! Oikea ystävyys on sotkuista, välillä raivostuttavaa ja täynnä väärinkäsityksiä.
Oletteko huomanneet, miten lapset stressaavat ”parhaat kaverit” -statuksesta? Se tuntuu olevan nykyään joku ihmeellinen suoritus. Meidän 8-vuotias oli aivan maansa myynyt, kun kaveri ei halunnutkaan leikkiä samaa peliä välitunnilla. APUA, onko ystävyys nyt ohi?!
Tässä kohtaa katsahdan usein lastenkirjahyllyyn. Rakastan hahmoja, jotka EIVÄT ole täydellisiä. Miettikää vaikka Kurnua ja Loikkaa (Frog and Toad). Toinen on välillä ihan hirveä kiukkupussi ja toinen taas ylioptimistinen hösöttäjä. Silti he ovat parhaat ystävykset juuri vikojensa takia. ❤️
Myös Mamma Muu ja Varis on loistava esimerkki. Varis on usein itsekäs ja kärttyisä, mutta Mamma Muu hyväksyy hänet sellaisenaan. Tämä on sitä todellista elämää! Myös suomalaisista suosikeista Tatu ja Patu opettavat, että mokaaminen ja sosiaalisten sääntöjen opettelu on osa prosessia.
Suomen opetussuunnitelmassakin (OPS 2014) korostetaan kaveritaitoja, mutta ne eivät synny tyhjiössä. Lapset tarvitsevat harjoitusta konfliktien ratkomisessa ja tunneälyssä. Meidän vanhempien ei tarvitse ratkaista jokaista riitaa, vaan antaa lapselle työkalut selvitä niistä. SOS – helpommin sanottu kuin tehty, kun kaksi lasta huutaa kilpaa legopalikasta! 😅
Miten me sitten selvitään tästä draamaviidakosta ilman, että hermot menevät lopullisesti? Tässä muutama käytännön vinkki, jotka ovat toimineet meidän huushollissa:
- Roolileikit pehmoleluilla: Jos lapsella on ollut vaikea tilanne koulussa, harjoitelkaa ”anteeksipyyntöä” nallen ja pupun avulla. Se tuntuu lapsesta vähemmän pelottavalta.
- Ystävyyden ”resepti”: Istukaa alas ja miettikää yhdessä, mitä ystävyyteen kuuluu. Ripaus huumoria, lusikallinen kuuntelua ja kilo kärsivällisyyttä?
- Puhu epätäydellisyydestä: Kun luette iltasatua, kysy lapselta: ”Olipas tuo hahmo tyly, mitä luulet miltä hänestä tuntui?” Älä pelkää puhua hahmojen virheistä.
- Viides sääntö: Anna olla. Kaikkien kanssa ei tarvitse olla paras kaveri. Riittää, että on ystävällinen ja tulee toimeen. Tämä poistaa valtavasti paineita!
Meillä kotona luetaan paljon, koska tarinat antavat lapsille sanoja niille tunteille, joita he eivät osaa vielä itse selittää. Jos haluat löytää lisää tarinoita, jotka käsittelevät ystävyyttä aidoimmillaan, kurkkaa ReadFluffy. Sieltä löytyy upeita satuja, joissa sankarit saavat olla välillä myös vähän kömpelöitä ja erehtyväisiä. ✨
Ystävyys ei ole suoritus, vaan matka, joka saa tuntua ja näkyä. Mikä on teidän lapsen lempihahmo, joka ei todellakaan ole täydellinen, mutta silti niin rakastettava? Pidetään rima matalalla ja sydän auki!✨
