Tässä on Rex. Hei Rex!
Rex on oikein ystävällinen hirmulisko. Sillä on päällään pehmeä, keltasininen raitapaita. Ja katsopa Rexin jalkoja! Sillä on jättimäiset punaiset tennarit. Loiskis, loiskis, töms! Niin Rex kävelee. Rexillä on myös jotain muuta suurta. Sillä on todella pitkä ja paksu häntä. Heilu-heiluvainen häntä!
Rex haluaa kulkea lujaa. Vuh! Hän haluaa viilettää tuulessa. Mutta voi, suuri häntä on painava. Se laahaa maassa kuin uninen tukki. Laah, laah, laah.
Rex näkee hienon sinisen polkupyörän. ”Minä kokeilen tätä!” Rex sanoo. Hän hyppää satulaan. Polje, polje, polje... Mutta oijoi! Rexin pitkä häntä osuu pinnoihin. Sips-saps-stoppi! Pyörä ei liiku. Häntä on tiellä.
Sitten Rex näkee pienen ja nopean potkulaudan. ”Tämä se on!” Rex tuumaa. Hän laittaa toisen jalan lautalle. Potku, potku ja – Hupsis! Rexin painava häntä toimii kuin ankkuri. Se vetää Rexin taaksepäin. BUM! Rex kellahtaa pehmeälle mahalleen. ”Ohoh”, sanoo Rex ja nauraa kippurassa. Maistoiko kieli ruohoa? Kyllä vain!
Rex kokeilee pientä skeittilautaa. Mutta lauta on ihan liian pieni. Rexin häntä on niin mahtava, ettei se mahdu mukaan. Missä on hännän paikka? Rex miettii ja raaputtaa päätään.
Silloin Rex näkee jotain erityistä. Se on suuri tavarakolmipyörä! Siinä on kolme isoa rengasta ja takana valtava, tasainen kori.
Rex saa hienon ajatuksen. ”Entä jos minun häntäni saisi oman kyydin?” Rex nostaa hännän varovasti koriin. Sinne se mahtuu! Sitten Rex sitoo punaiset tennarinsa tiukasti. Rusetti tuohon ja solmu tuohon.
Nyt Rex polkee. Polje, polje, polje! Ketjut sanovat raks-raks-raks. Kello sanoo kilin-kolin! Ja katsopa: häntä lepää mukavasti korissa ja nauttii kyydistä.
Viuuh! Nyt Rex pääsee kovaa! Häntä ei enää laahaa, vaan se matkustaa mukana kuin paras kaveri. Rex on löytänyt juuri itselleen sopivan kulkupelin.
Ja niin Rex polkee iloisena kotiin saakka. Heippa Rex ja heippa heiluva häntä!