Olipa kerran Trixi. Trixi on suuri ja pörröinen koira, melkein kuin lämmin halaus karvalla. Hänen musta selkänsä kiiltää ja rinnassa on valkoinen tähti, aivan kuin pikkuinen aurinko. Kaulassa Trixillä on panta ja siinä pieni messinkinen kello. Ti-lin, ti-lin se sanoo, kun Trixi liikkuu.
Eräänä aamuna Trixi heräsi ja lähti pihalle. Ruoho oli aivan märkää ja kimaltelevaa. Kastepisarat loistivat kuin helmet. Mutta katso! Mitä ihmettä Trixi näki ruohikossa? Siellä oli pieniä, tähtien muotoisia jälkiä. Kips-kops, ne sipsuttivat pitkin puutarhaa. Kuka ne oli jättänyt? Oliko tähti pudonnut taivaalta leikkimään? Trixi kallisti päätään, ja hänen pörröiset kulmakarvansa pomppasivat ylös.
Trixi tiesi, että hänen piti tehdä päätös. Tähdet menivät kahteen suuntaan. Menisivätkö ne lammelle, jossa vesi sanoi 'Ploiske!'? Vai menisivätkö ne suurelle, sammaleiselle kivelle, joka näytti ihan nukkuvalta jättiläiseltä? Mitä luulet, kumpaan suuntaan Trixi menee? Trixi valitsi suuren kiven. Hän luotti omaan mustaan ja märkään nenäänsä. Nuuh, nuuh!
Trixi tassutteli eteenpäin pehmeästi. Ti-lin, ti-lin. Pusikoista kuului 'Suh! Suh!' ja jostain kauempaa kuului pöllön huuto: 'Huu-huu'. Trixi ei pelännyt, hän oli utelias ja rohkea. Hän seurasi tähtiä, jotka hyppivät ja tanssivat ruoholla. Ne olivat niin kauniita! Ovatkohan ne taikaa?
Viimein Trixi saapui suuren sammaleisen kiven luo. Ja tiedätkö mitä? Kiven päällä istui pieni, vihreä sammakko. Mutta se ei ollut tavallinen sammakko! Se oli uinut lammessa, jossa oli kimaltavaa kultapölyä, ja nyt jokainen sen hyppy jätti ruohikoon pienen tähti-jäljen. Kun sammakko hyppäsi, kuului 'Pops!'. Se oli kimalle-sammakko!
Trixi lähestyi hitaasti ja sanoi pehmeästi 'Wuh'. Hän antoi sammakolle pienen nenäpusun. Boop! Sammakko katseli Trixiä suurilla silmillään ja Trixi heilutti häntäänsä niin että koko takapää heilui. Trixi oli ratkaissut arvoituksen aivan itse. Maailma on täynnä ihmeitä, jos vain uskaltaa seurata tähtiä.
Sitten Trixi palasi kotiin, söi aamupalansa ja nukahti tyytyväisenä. Ja niin kaikki oli juuri niin kuin pitikin. Hyvää yötä, Trixi.